MIKSI ÄITI, MIKSI?

Meille on nyt toden teolla rantautunut kyselyvaihe. Tää on sinänsä hauskaa ja yritän aina vastata parhaani mukaan, sillä näinhän lapsi kerää sitä tietoa, mutta sitten kun olet vastannut kysymykseen miksi viisitoista kertaa kahden minuutin sisään niin alkaa hieman ehkä puuduttamaan.

"Äiti, miksi Noelin pitää nukkua päiväunet?"
- Koska Noel on vielä pieni ja tarvitsee enemmän unta että jaksaa.
"Miksi?"
-Koska Noel on vasta yksi.
"Miksi?"
-Koska Noel syntyi vähän päälle vuosi sitten.
"Miksi?"
-Koska Noel oli viettänyt jo tarpeeksi kauan aikaa äidin mahassa.
"Miksi?"
-Mitä miksi?
"Ei mitään äiti!"

*Hiljaisuus*

"Miksi vauvat tulevat ulos pimpistä äiti?"

*Huokaus*

Kaikkea pohditaan, kysellään ihan uskomattoman vaikeita kysymyksiä ja kysellään ihan vaan kyselemisen ilosta. Välillä tuntuu tyhmältä kun en osaa vastata kolme vuotiaan poikani kysymyksiin mutta sitten taas välillä osaan yllättää itsenikin ja vastata niin hyvin että kyselytulva lakkaa, kymmeneksi minuutiksi.