Viikonloppuja

Viikonloppu meni mulla itselläni hyvin rauhallisissa merkeissä. Käytiin lauantaina näkemässä kavereita ja nauttimassa auringosta. Syötiin makoisaa pasta carbonaraa Jonden kanssa minkä jälkeen mä itse suuntasin kotiin Bambin kanssa könyämään ja Jonde jäi viettämään railakasta iltaa, varmastikin hyvässä seurassa.

Sunnuntaina oli tarkoitus hakea puuttuvat tavarat vauvalle. Kävin prismassa hakemassa aimo kasan tavaroita siskojeni avustuksella, tulihan siinä pari "turhaakin" tavaraa mukaan mutta en voinut vastustaa söpöä pehmolelutoukkaa joka tuijotti kaupan hyllyllä. Tiedän että vauvan leluja löytyy esim. omien vanhempieni kotoa ja varmaan triljoonassa muussakin paikassa mutta onhan se itse kiva ostaa jotakin muutakin kuin niitä pakollisia. Voin kertoa että tunsin olevani hyvin eksyksissä kun epätoivoisesti yritin valita oikeita vaippoja tai miettiä että mitäköhän korvikemaitoa kannattaisi ostaa, samalla kun määrätietoiset mammat nappailivat hyllyistä vaivattomasti haluamansa tuotteet. No mutta, enköhän mäkin vielä joku päivä tiedä tasan tarkkaan että mikä tuote on juuri oikea meidän pikku bebelle!

Nyt mulla alkaa olla sen verran seesteinen olo kaikkien vauva hankintojen kanssa ettei tarvitse enää stressata turhan paljoa. Nyt mä lähden sateeseen tarpomaan Bambin kanssa, hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Isyyspakkaus

Mä juoksin eilen pää kolmantena jalkana kaupasta toiseen etsien jotain fiksua laitettavaa isyyspakkaukseen. Mun mielestä on kiva idea antaa myös tulevalle isälle jotain, sillä kelallahan on olemassa vain äitiyspakkaus. Mun isyyspakkaus versiosta tuli hieman pelkistetty mutta Jonde näytti kuitenkin pitävän siitä, sehän on pääasia. Mitä kaikkea vähäistä mä siihen sitten laitoin:

Energiaa suklaapatukan ja beroccan muodossa sekä tietenkin korvatulpat

Kolme erilaista "lahjakorttia"

Oma kahvimuki parhaalle isimiehelle

Huumorilla höystetty vauvan käyttöopas

Toi kirja on mun mielestä ihan huippu! Se on toteutettu samalla tavalla kuin jonkin elektroniikka laitteen käyttöopas.

Kohta suunnataan Espooseen näkemään kavereita ja illan mä vietänkin rauhallisesti kotona Gilmoren tyttöjen parissa kun Jonde lähtee kavereiden kanssa keikalle. Ihanaa lauantaita kaikille!

Viime hetken listoja

Nyt kun mä vihdoinkin heräsin todellisuuteen kunnolla ja alan uskomaan että minimies on aikuisten oikeasti kohta täällä, sain mä jonkun yyber teho buustauksen valmisteluiden suhteen. Kävin kunnolla läpi mitä kaikkea meillä on jo valmiina ja mitä kaikkea meiltä puuttuu. Toki hankintoja voi tehdä myös vaikka vauva läsnä olisi, mutta mielelläni mä hankin mahdollisimman paljon etukäteen. Esikoinen kun poika on, niin ollaan ihan tietämättömiä että mitä kaikkea sitä vauvan hoitoon tarvitsee, onneksi ollaan saatu vinkkejä ja neuvoja ystäviltä ja sukulaisilta, ja musta tuntuu että bebellä tulee olemaan kaikki tarvittava. Tulee ihan hempeä fiilis kun mietin että kohta meillä on pieni tuhiseva nyytti täällä asunnossa!

Mä sain aikaiseksi listan ostettavista tavaroista, sekä tavaroista mitkä meillä jo on hankittuina mutta ne pitää hakea kotiin asti mm. vaunut. Enimmäkseen meiltä puuttuu ns. joka päiväiset vauvanhoitoon kuuluvat tavarat mm. vaipat sekä korvikemaitoa varalle jos imetys ei jostain syystä onnistu.

Eilen panikoidessani sain isäni tuomaan meille ensi kuukausiksi pienemmän pinnasängyn kotiin. Tuossa samaisessa sängyssä olen mäkin vauvana nukkunut. Vielä puuttuu aluslakanoita sekä froteemainen lakana patjan päälle, mutta nekin saadaan nyt viikonloppuna hommattua. Ajateltiin muutenkin käydä kaupassa hakemassa viimeiset pakolliset tavarat, sekä ajella ympäri kyliä hakemassa vauvalle sitteri, auton turvaistuin sun muuta, kotiutetaan kaikki mahdollinen jotta mäkin saan mielenrauhan, tosin en tiedä pystynkö mä kunnolla rentoutumaan missään vaiheessa kun mielessä pyörii vain ja ainoastaan vauva, vauva, vauva.

Nyt jatkan mun laadukkaiden listojen rustailemista, hyvää keskiviikkoa jokaiselle!

Lääkärikäynti

Mulla oli tänään siis lääkäriaika heti aamusta ja otettiin perusmitat taas ensiksi. Painoa on nyt kertynyt hieman päälle kuukaudessa kolme kiloa mitä en yhtään ihmettele, mun mahakin on ottanut spurtin ja näyttää pallokalalta. Mutta siis mitat viikoilla 35+5:

RR 115/75
Sf-mitta: 32cm
Pissa: puhdas
Liikkeet ++
Pojan syke: +166

Jäbä on pysynyt kiltisti pää alaspäin mahassa. Eilen illalla mä rupesin panikoimaan että mitä kaikkea meillä ei ole vielä valmiina vauvan tuloa varten, ja tänään päätinkin että pakkaan vihdoin sen synnytyskassin valmiiksi. Kun lääkäri vielä ilmoitti mulle että kohdunsuu on pehmeä sekä 0.5cm auki, voitte kuvitella mun paniikinomaista stressiä! Vaikka lääkäri yritti rauhoitella ja sanoa että synnytys ei ehkä vielä muutamaan viikkoon käynnisty, en mä voi olla miettimättä että APUA joko se nyt sieltä tulee. Multa kiellettiin ainoastaan uiminen mikä ei haittaa yhtään sillä en muutenkaan ajatellut mennä uimaan juuri nyt. Mua hieman harmittaa että en saanut myöskään mitään painoarviota pojasta mahan päältä tunnustelulla, lääkäri sanoi mulle että hieman alle kolme kiloinen pitäisi tässä vaiheessa olla mutta arviointeihin ei kuullemma ole uskomista.

Nyt mä jatkan stressaamista ja yritän saada järkevästi mietittyä mitä kaikkea täytyy vielä tehdä ja hankkia ennen kuin annan vauvalle luvan tulla, toivottavasti jäbä viihtyisi ainakin vielä sen pari viikkoa mahassa. Mukavaa tiistaita kaikille!

Juhannus juhlittu!

Meidän juhannus meni hyvin rennoissa merkeissä. Perjantaina lähdettiin Jonden ja siskojen kanssa puolenpäivän aikaan ajamaan mökille päin ja perille päästiin joskus kuuden jälkeen. Samantien saatiin pötyä pöytään ja siitä sitten saunomaan, kesän ekat saunomiset tekivät kyllä terää! Uimaan me ei viitsitty mennä sillä asteet eivät oikein antaneet myöten.

Ilta(sekä yö) me vietettiin saunakammarissa korttia ja uunoa pelaten sekä musiikkia kuunnellen. Nukkumaan mentiin vasta aamulla kun linnut alkoivat visertämään ja jännä usva peitti järven. Harmikseni mä en tajunnut napata kuvaa siitä taianomaisesta näkymästä.

Sauna+saunakammari, aka mun ja Jonden yöpymismökki

Aamulla me saatiin hetken nauttia auringosta terassilla kahvia juoden. Koko päivä meni ihanasti vain löhöillen, nauraen sekä hyvää ruokaa syöden. Illalla käytiin myös uudestaan saunomassa sekä syötiin tuhti iltapala. Taas siskoni hiipivät meidän seuraksi saunakammariin muutamaksi tunniksi pelaamaan korttia sekä katsomaan frendejä.

Tänään lähdettiin suuren aamiaisen jälkeen ajamaan takaisin kohti kotia. Matka tuntui taittuvan hetkessä ja voin sanoa että vaikka mökkeily tekee hyvää, on aina yhtä ihanaa palata takaisin kotiin. Kuitenkin ennen kuin päästiin konkreettisesti kotiin, käytiin hakemassa Bambi mukaan mun vanhempien hellästä huomasta. Bambi taisi innostua hieman liikaa jälleennäkemisen riemusta ja kuullosti ihan pikkulinnulta samalla kun pomppi päin ja sai hepulikohtauksia.

Huomenna mua odottaa pyykkiurakka niin että saan mökki hajun irti kaikista vaatteista ja tiistaina onkin tosiaan neuvolalääkärin aika. Onnellisena siitä että en synnyttänyt keskellä pohjanmaata ja hyvin levänneenä sekä saunonneena toivottelen kaikille oikein ihanaa juhannus viikonlopun loppua, toivottavasti muutkin saivat nauttia rennosta juhannuksesta!

Kun sirkat sirittävät

Mä olen jumittunut! Tuntuu että mun pääkoppa lyö tyhjyyttä, kirjaimellisesti. Mulla on ihan hirveä tekemisen puute vaikka samalla tuntuu että tekemistä löytyy vaikka muille jakaa. Blogikin on hiljentynyt viikon verran sillä mä en yksinkertaisesti keksi mitään mistä kirjoittaa, tuskin ketää kiinnostaa lukea että mitä oon viime aikoina katsonut telkkarista ja kuinka monta koneellista pyykkiä oon pessyt. Asuntokin on nykyään sen verran siisti, että siivoamiseen päivittäin tuhlaantuu noin viisitoista minuuttia. En siis saa aikaani kulumaan silläkään. Tämä tekemisen puute on saanut mut kaihoamaan opiskelua. Mä haluaisin jo palavasti aloittaa pääsykokeisiin lukemisen, vihkoihin rustailemisen sekä johonkin kunnon aiheeseen pänttäämisen.

Kuitenkin, niin kauan kun se ei ole mahdollista, mä yritän keksiä muita juttuja mitä voin järjestellä. Tänään huomasin, kuinka kauan aikaa sitten olen viimeksi päivittänyt mun musiikkikirjastoa, ja päätinkin aloittaa musiikin suursiivouksen. Iphoneni musiikkilistalta löytyy yksittäisiä biisejä mitä olen hetken huumassa sinne laittanut ja huomaan että en ole tiettyjä kappaleita kuunnellut kuin muutamaan otteeseen. Musiikkia, mikä tällä hetkellä miellyttää itseäni eniten, ei löydy juuri ollenkaan. Niinpä mä tartuin tuumasta toimeen, ja tällä hetkellä on meneillään suuri musiikin siivous projekti, glamouria tämä mun elämä tällä hetkellä, eikö?

Perjantaina me suunnataan mökille juhannuksen viettoon, pääseepähän ainakin hetkeksi pois tutuista maisemista sekä ensi viikolla on pitkästä aikaa neuvolalääkäri, josko sitten löytyisi aiheita mistä kirjoittaa ja ajatus kulkisi paremmin. Palailen varmaan vasta ensi viikolla blogin pariin, joten ennenaikaisesti kaikille oikein ihanaa juhannusta!

RV 33+5

Nyt mennäänkin jo niin pitkällä raskaudessa että oksat pois! Lähestyvä synnytys alkaa kyllä pikkuhiljaa pyöriä päässä enemmän ja enemmän, osaankohan tunnistaa milloin on oikea aika soittaa sairaalaan, tunnistanko oikeat merkit, onnistuukohan toivomani alatiesynnytys vai joudutaanko poika leikkaamaan sektiolla jostain syystä, MILLOIN pikku nyytti päättää syntyä?

Vaikka laskettuun aikaan on vielä muutama viikko en voi olla miettimättä että entä jos poika päättääkin tulla aikasemmin. Mä olen hyvin kahden vaiheilla että uskaltaisinkohan lähteä juhannuksena mökille, toisaalta laskettuun aikaan on silloin vielä kuukausi mutta se on silti niin lyhyt aika että eihän sitä tiedä jos synnytys käynnistyisi juuri silloin, ja silloin olisin jumissa keskellä pohjanmaata, tietämättä mistään mitään. Onneksi mulla on vielä hetkisen aikaa pohtia suunnitelmia.

RV 33+5

Pojalla on nyt hyvin usein hikka. Maha pomppii rytmikkäin liikkein muutaman kerran päivässä, tuntuu melkein siltä kuin itselläänkin olisi hikka. Kylkiluut ovat myös kova sana. Huomasin metrossa istuessani sätkien kuin kala kuivalla maalla aina kun poika kohdistaa potkuja kylkiluiden alueelle, ei mikään mukavin tunne voin kertoa.
Välillä vauva myös venyttelee oikein makoisasti vatsassa, ja silloin kantapäästä saattaa lykyllä saada napattua kiinni. Se on vieläkin yhtä hämmentävää kuinka selvästi jäbän voi mahasta tuntea ja kuinka selkeinä liikkeet näkyvät mahankin päälle. Liikkeistä on selkeästi kyllä tullut pienempiä, taitaa tila loppua kesken, mutta sitäkin useammin liikkeitä nyt tuntuu. Pitkään aikaan ei ole ollut hiljaisempaa jaksoa missä olisin ollut huolissani että onkohan kaikki nyt varmasti hyvin.

RV 33+5

Olonikin on ollut parempaan päin, muutamaan päivään ei pahaa oloa ole ollut mailla halmeillakaan, ainoastaan nukkuminen on hieman työlästä. Hyvää asentoa on vaikea löytää ja jatkuva vessassa ravaaminen häiritsevät unia, jäbä taitaa luulla rakkoani tyynyksi. Sängyssä kääntyminenkin alkaa olla hiukan vaivalloista, joutuu aina nousta istumaan ennen kun voi kääntää kylkeä. Olen kuitenkin iloinen että tähän asti ei mitään pahempaa, kunpa loppuraskauskin sujuisi näin vaivatta! Ihanaa tiistaita kaikille!

Veneilemässä

Kyllä! Me käytiin tänään ensimmäistä kertaa veneilemässä tänä kesänä, ainakin yksi kesän suunnitelmista toteutunut! Ilma oli suurimmaksi osaksi aurinkoinen, vaikka välillä tuli kylmä kun pilvet kasaantuivat taivaalle ja merelle päin suunnattaessa tuuli oli kova. Pysähdyttiin kaivopuiston liepeille syömään sitä kuuluisaa veneruokaa, siskoni kävi hakemassa meille jäätelöt ja siitä isäni heitti mut ja Jonden takaisin kotikonnuille.

Veneellä olo oli yhtä mukavaa kuin muistinkin, meriset maisemat ja Helsingin katsominen erilaisesta perspektiivistä, mikäs sen mukavampaa. Kuten arvasin, pieni irtiotto arjesta tekee hyvää ja mieli tuntuu heti paljon virkeämmältä.

Nyt mä jatkan auringon paisteesta nauttimista ja suuntaan lenkille koiran kanssa. Ensi viikolla yritetään Jonden kanssa suunnata Sea Lifeen missä mä en ole käynyt moneen vuoteen, varmaan viimeksi silloin kun se avattiin. Lämmintä sunnuntai päivää kaikille!

Miks sun vatsa on niin pieni?

Nyt kun laskettuun aikaan on vain puolitoista kuukautta jäljellä, mä huomaan että oon hyvin turhautunut ja turhaudun entistä enemmän pienistäkin asioista. Miljoonat kysymykset siitä että jännittääkö mua jo, milloin poika syntyy, miksi mahani on niin pieni, mikä pojan nimeksi tulee yms. ärsyttävät jo aika lailla ja ensimmäisen kerran elämässäni mä huomaan että tahtoisin aikalisän. Olisi huojentavaa että vaikka vain hetken pienen, ihmiset eivät tietäisi että olen raskaana, ja voisin tuntea itseni joksikin muuksi kuin käveleväksi kohduksi. Se, että ihmiset koskettelevat vatsaani ennen kuin edes tervehtivät minua itseäni saa mut näkemään punaista, ja olen lopen kyllästynyt siihen. Jopa tuntemattomat ihmiset keitä en eläessäni ole nähnyt, hipelöivät mun vatsaani koska ovat jotain kautta saaneet kuulla että odotan lasta. Hyvät ihmiset, lopettakaa se tuntemattomien vatsojen tökkiminen!
Totta kai asioita saa kysyä, onhan se luonnollista ja mukavaa että ihmiset ovat kiinnostuneita, mutta kun päivän aikana vastaa samoihin kysymyksiin miljoona kertaa, se alkaa loppu peleissä tympiä erittäin paljon.

Tämäkin saattaa olla vain mun omaa turhautuneisuutta. Pohjimmiltani mä olen hyvin kärsimätön ihminen, ehkä mä vain en malta odottaa että tapaan pikku tyypin joten kaikki pienemmätkin ärsytykset tuntuvat tällä hetkellä maailmaa mullistavilta asioilta.

Asiasta imuriin; mulla on mennyt koko viikko asuntoa siivotessa. Me ollaan valehtelematta heitetty kymmenen pussillista tavaraa roskiin ja kämppä näyttääkin siltä. Asiat on saatu paikoilleen ja tilaa löytyy hyllyistä vielä yllin kyllin. Tähän siistiin pieneen yksiöön on vieläkin ilo astua sisään, kun olen tottunut että joka paikasta löytyy vanhoja papereita ja turhia tavaroita, ja nyt mä näen ympärilläni vain hyvin järjestetyt hyllyt eikä turhaa tavaraa mailla halmeillakaan.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä veneilemään kunhan saadaan aikataulut järjestettyä oikein, ehkä mun ajatukset pääsisivät samalla hieman tuulettumaan, ja olisin jonkin verran paremmalla tuulella ensi viikolla. Hyvää yötä kaikille!

Operaatio vauvanvaate

Saatiin eilen raahattua kotiin lipasto mistä on määrä tulla vauvan hoitopöytä, ainakin näillä näkymin. Vanha senkkimme oli jo ihan kasaan romahtanut kaikkien vaatteiden painosta, joten oli sanomattakin selvää että tarvitaan joku muu ratkaisu. Onneksi Jonden äidillä oli meille valkoinen senkki kolmen laatikon kera, ja voilá, hoitopöytä on taiottu. Vielä pitää ostaa hoitoalusta vauvalle.

Jonden äiti oli avuliaana ihmisenä myös pessyt pojan vaatteita runsain mitoin. Saatiin nekin samalla kotiin viemisiksi joten mä pääsin heti järjestelemään niitä laatikoihin, toki mun pitää miettiä vielä jokin toimiva systeemi vaatteille mutta saipahan laatikot edes jonkin verran täytettä.

Tänään mulla itsellänikin alkoi pyykinpesu projekti. Vauvanvaatteita on kertynyt enemmän kuin muistin ja kyllähän niiden pesemiseen menee jonkin verran aikaa. Mä en ole omistanut minkäänlaista kuivaustelinettä, joten käytiin eilen sellainenkin hakemassa, samalla kun mukaan tarttui hajusteeton pesuaine.

Tänään mä olenkin urakalla järjestänyt vaatteita eri pesu pinoihin ja olenkin saanut melkein kaiken jo pestyä. Kunhan vaatteet tuosta kuivuvat, pääsen mä toteuttamaan mielipuuhaani, eli siis järjestelemään kaiken valmiiksi vauvalle laatikoihin. Ihanaa kun voi näinkin konkreettisesti tehdä valmisteluja pojua varten!

RV 32+4