torstai 27. lokakuuta 2016

ONNEA ON...

...mies kenen kanssa voin jakaa ilot ja surut. En tiedä missä olisin jos Jonde ei olisi mun rinnallani tämän pikkulapsiarjen keskellä.

...mies joka jaksaa kantaa mua läpi vaikeiden päivien mahtavalla huumorintajullaan. Mä olen välillä niin kiukkuinen etten edes siedä itseäni mutta Jonde saa mut aina nauramaan, oli tilanne miten huono tahansa.

...kaksi tervettä ja niin rakasta poikaa. Tähän asti ollaan selvitty ainoastaan pikkuflunssilla, hengityskatkoksella ja yhdellä korvatulehduksella. Terveys on asia minkä unohtaa helposti mutta kun sitä pysähtyy ajattelemaan niin ei osaa olla muuta kuin kiitollinen.



...tiiviit perhesuhteet. Ollaan super onnekkaita poikien isovanhemmista, heidän avullaan jaksamme paremmin ja musta on ihanaa että nähdään melkeinpä viikottain molempia. Molemmilla on myös lämpimät välit sisaruksiinsa enkä tiedä mitään hauskempaa kuin kikatella siskojeni kanssa. Mä myös edelleenkin turvaudun isääni paljon ja pidän häntä henkilönä joka osaa korjata kaiken.

...ystävät. Laatu korvaa tässä asiassa määrän ja paras voimavara arkeen onkin varmaan ystävälle avautuminen. Jemppu varsinkin on ihan ykkönen, saadaan niin paljon oikeeta vertaistukea toisistamme etten voi edes kuvitella miltä tuntuisi olla ilman tällaista ystävyyttä.

...kahvi. Kahvi on se liima joka pitää mut kasassa katkonaisten yöunien jälkeen, ja muutenkin. Kahvi on rakkaus.


lauantai 22. lokakuuta 2016

JONDE VASTAA: 10 KYSYMYSTÄ ISYYDESTÄ

Bongasin tän samaisen kyselyn eräästä blogista ja ajattelin itsekin laittaa tuon miehen vastaamaan näihin, näitä on kiva lukea itsekin!

Miten reagoit tietoon puolisosi raskaudesta(raskauksista)?
Ohoh, ei tää maailmaa kaada... Khyl täst selvitään. Pakko selvii!

Miten isyys on muuttanut elämääsi?
Viikonloput ei ala eikä pääty torstaina.

Kaipaatko jotain ajasta ennen lapsia?
Kyllä, unta ja sitä kun olin nuori  ja komee.


Mikä on ollut haastavinta isyydessä?
Kattoo miten samanlaisii O&N on kuin mä.

Mikä on parasta isyydessä?
O&N kasvun seuraaminen ja huomata miten nopeesti äijät oppii uusii juttui.

Mitä olisit halunnut tietää isyydestä ennen lapsen syntymää?
Oppia ikä kaikki.

Ajatteletko puolisostasi lapsen(lasten) myötä eri tavalla?
Hän on myös ollut lapsi.


Unelmien isänpäiväpuuha?
Lätkää ja nallee... Kunnon steikki.

Onko miehillä vauvakuumetta?
On mutta ei mulla enää ikinä.

Miten perhe on vaikuttanut seksielämääsi?
Sssssh XD

Miten parisuhteen saa kestämään lapsiperhearjessa?
Sillä et molemmat tukee toisiaan ja auttaa kantamaan kortensa kekoon.

perjantai 21. lokakuuta 2016

VIIKON KUVAT

Meillä ei ollut oikein mitään sovittuna tälle viikolle mutta siitä kehkeytyi kuitenkin aika huippu viikko. Ehkä välillä tarvitsee tämmösiä vähän rennompia viikkoja väliin kun voi tehdä tasan sitä mitä haluaa eikä ota paineita että jossain pitäisi olla tiettyyn aikaan. Muskaristakin oli syysloma joten ainoa "pakollinen" meno oli tiistain neuvola.

Maanantaina nähtiin aamupäivällä Jemppua poikineen. Sen jälkeen otettiin poikien kanssa kiva kotipäivä, leikittiin, laitettiin valokuvia kehyksiin, lenkitettiin Bambia ja poikien mentyä nukkumaan kävin tapani mukaan isän kanssa kaupassa. Sain vielä illalla päähäni vetää värinpoiston hiuksiini ja nyt ne näyttää ihan yksisarvisen oksennukselta. Mutta ei se haittaa, Jonden sanoin, ainakin tää on omaperänen.


Tiistaina oli Noelin neuvola jossa aika vierähtikin mukavasti, mun on pakko taas vähän hehkuttaa meidän neuvolatätiä sillä hän on ihana, voin oikeesti sanoa mitä vaan ilman että mua tuomitaan äitinä. Käytiin jälkeenpäin vielä kaupassa ja lounaan syötyämme suunnattiin Bambin kanssa lenkille. Loppupäivä vierähtikin siivotessa ja ruoanlaitossa.


Keskiviikkona vietettiin aikaa pihalla, mä kaiversin kurpitsan, Oliver leikki Bambin kanssa ja Noel nukkui sikeästi vaunuissa. Oliver auttoi mua kurpitsan kanssa hetken aikaa mutta mopo kiinnosti kuitenkin loppupeleissä enemmän. Noelin jatkaessa unia ulkona mä join kahvia ja muovailtiin muovailuvahalla Oliverin kanssa. Musta oli ihanaa kun Oliver yhtäkkiä kesken muovailun totesi: äiti tää on kivaa, wohoo! Päivälliseksi tein pitkästä aikaa kanaviillokkia Oliver apurinani.


Torstaina päivä alkoi super mahtavasti kun meille toimitettiin uusi pesukone heti aamuysiltä. Lähdettiin pian sen jälkeen Bambin kanssa kunnon hikilenkille. Sain siivottua ja kahden aikaan Jonden isä tuli asentamaan pesukonetta. Päivällisen jälkeen Oliver pääsi ukkinsa kanssa ostamaan tarvittavia tavaroita pesukoneeseen. Saatiin myös Jonden äiti hetkeksi seuraksi ja molemmat pojat saivat taas aimo annoksen rakastamaansa huomiota, mä sain myös juoda kahvini kuumana. Ilta menikin uutta maailman ihaninta pesukonetta tuijotellessa, arjen luksusta!


Perjantaina eli tänään kaverini tuli meille poikansa kanssa aamupäivällä. Oliver käyttäytyi huonosti ja Noel kiukutteli väsymystä joten lähdettiin käymään kaupassa sekä postissa. Pesin neljä koneellista pyykkiä(ai miten niin oon innoissani) ja tehtiin ruokaa. Oliverin mielestä mun ruoka oli menossa liian kuivana uuniin joten kun syötin Noelia oli pikkuviikari salaa kaatanut pari litraa vettä perunoiden ja bataatin sekaan. Onneksi se oli vain vettä ja uudet mausteet sekä öljy pelastivat tilanteen, Oliver totesi myös ruokaa syödessään että "minä tykkään pataatista". Oliver teki itselleen pesän olkkariin ja makoili siinä riehumis-sessionsa jälkeen.


Nyt onkin taas viikonloppu ja suunnitelmat auki, paitsi tietenkin pyykinpesu koska se on parasta. Ihanaa että maailma on näin auki ja lukemattomat mahdollisuudet odottavat! Iiiihanaa viikonloppua joka iikalle, mä jatkan vain elämän katsomista!

tiistai 18. lokakuuta 2016

NOEL 3KK

Sunnuntaina Noel täytti jo hurjat kolme kuukautta ja tänään meillä oli kauan odotettu neuvola, viime kerrasta olikin jo kuusi viikkoa aikaa.

Mitat(suluissa 6vko mitat):

Paino: 5730g(5020g)
Pituus: 60,5cm(56,2cm)
Päänympärys: 41,1cm(39cm)

"Virkeä hymypoika! Kasvaa hyvin, korviketta saa. Nukkuu täydet yöt. Iho siisti. Jäntevä poika. Kehittyy hyvin."


Noel sai nyt myös rotarokotteen tehosteen jonka pikkuinen imeskeli hyvällä ruokahalulla ja kaksi muuta rokotusta. Itku ei ollut pitkä eikä kova mutta poitsu tuijotti mua loukkaantuneena varmaan tunnin sen jälkeen, raukka. Seuraava käynti onkin aika pitkälti kuukauden päästä ja parin kuukauden päästä uudet rokotteet taas.

Kolmen kuukauden ikäisenä Noel osaa välillä tarttua esineisiin, seurata katseellaan tarkkaavaisesti, hymyillä, nauraa, kannatella päätään kuin vanha tekijä, pidellä itse tuttipulloa sekä jokellella vastavuoroisesti. Syliäkin poika osaa vaatia mutta viime aikoina myös leikkimatto on pitänyt vauvan viihdytettynä hiukan kauemmin. Pikku Kakkonenkin kelpaa jonkin aikaa korvikkeena jonkun naamalle mutta parhaat naurut saadaan iskän tai äidin naamataulusta.


Noel nukahtaa samantien liikkuviin rattaisiin tai autoon, kantoreppu on myös hyvä vaihtoehto rattaille. Yöt nukutaan omassa sängyssä, välillä jopa kaksitoista tuntia putkeen syömättä, tosin tutin tippuminen tai ilma mahassa herättävät pojan joka yö useaan otteeseen. Bebe menee melkein joka ilta nukkumaan 20-22 aikoihin ja herää 7-9 aikaan. 

Pääosin Noel on hyväntuulinen poika jota vatsavaivat välillä vaivaavat. Kuukauden kuluttua voidaankin jo varmaan pikkuhiljaa aloitella kiinteitä, toistaiseksi poika kuitenkin kasvaa hyvin korvikkeella joten kiinteille ei vielä ole niinkään tarvetta. Musta on jotenkin ihanaa että meidän vauvakin on jo kolme kuukautta, ei enää samanlaista huolta ja stressiä kuin ihan vastasyntyneen kanssa. 

perjantai 14. lokakuuta 2016

MEIDÄN PERHEEN RUOKAILU + VIIKON RUOAT KUVINA

Mulle on kehittynyt nykyään todella sujuva rutiini meidän ruokailun kanssa. Kauppareissuilla hyödynnän isääni joka käy maanantaisin kaupassa, näin saan viikon ostokset kerralla kannettua kotiovelle asti eikä kaupassa tule käytyä turhaan. Toki viikon aikana joudutaan täydentämään esimerkiksi maitoa tai hedelmiä, sen hoitaa yleensä sitten Jonde.
Maanantaisin suunnittelen myös yleensä viikon ruoat valmiiksi jotta tiedän mitä ostan, maanantaina teen siis luonnollisesti myös kauppalistan. Mä olen meidän perheessä nykyään se joka tekee ruoat joten mä myös yleensä päätän ne, ennen oli toisin päin. Mä uskon että osaan aika hyvin päättää ruokia mistä jokainen tykkää, välillä jos kokeilen jotain uutta saattaa mennä huti mutta ei kyllä usein. Kysyn kyllä myös Jondelta että mitä mieltä työtä puurtava mies on ruokalistasta tai olisiko jotain toiveita, en mä halua myöskään mikään diktaattori olla ruokalistan suhteen.


Mä teen joka päivä suurin piirtein uuden ruoan. Syödään edellispäivän päivällistä vielä lounaaksi ja päivälliseksi on aina uusi ruoka. Mulle on myös tärkeetä että lautaselta löytyy salaattia, vähintään edes kurkkua leikattuna viipaleiksi. Uuden salaatin teen noin 2-3 kertaa viikossa. Suolaa en myöskään käytä juuri ollenkaan. Makkaraa yritän käyttää enintään kerran viikossa, jauhelihasta teen useamman ruoan, samaten kanasta. Perjantaisin on yleensä keittopäivä. Ollaan myös koskenlaskijan suurkuluttajia. Välillä on vaikeeta keksiä uusia ruokia ja tuntuu että samat junnaa uudestaan listalla joka viikko. Alle tulee meidän tämän viikon ruoat, aika tyypillinen ruokaviikko!


MAANANTAI

Koskenlaskijamureke käärittynä pekoniin + kermaperunat + porkkanaraaste/sienisalaatti


TIISTAI

Aurakanakiusaus + porkkanaraaste


KESKIVIIKKO

Lasagne + fetasalaatti/sienisalaatti


TORSTAI

Kermakinkkupasta + fetasalaatti

Perjantain lounaaksi käytin torstain kinkkupastan jämät ja tein pastasalaatin.


PERJANTAI

Siskonmakkarakeitto + ruisleipää


tiistai 11. lokakuuta 2016

OLIVERILTA KUULTUA PART 2

Meri on reipas poika.

Minulla pippeli, iskällä pippeli, äidillä pippeli, ukilla pippeli...

Muurahainen lausutaan tätä nykyä puumanainen.

Samuli Edelmannin "Jos sä tahdot niin" biisi soi radiossa ja Oliverilla oli kiukkukohtaus päällä. Joka kerta kun Edelmann lauloi "jos sä tahdot niin" vastasi pieni vihainen poika, EI TAHTOO!


Oliver mikä susta tulee isona? Auto.

Oliverin ekat sanat tänään aamulla: äitillä iso maha, pikkuveikalla iso pää.

Oliver kertoi Jondelle viikonloppuna aamulla aamiaista halutessaan että "minä haluun jotain!" Tutkiessa jääkaappia Jonde totesi että ei siel oikeen oo mitään johon Oliver vastasi: Minä haluun mitään. Keskellä päivää Oliver saattaa myös todeta yhtäkkiä että "minä haluun iltapalaa!"

Joskus kun olen kysynyt onko ruoka hyvää, vastaa Oliver: ei, pahaa. Minä haluun lisää!


Bonus: Tänään kuulin että poika sanoi minä tykkään äidistä. Kun kysyin ai että sinä tykkäät äidistä, katsoi poika mua hetken sillä totisella katseella: ei äiti, minä tykkään veneistä.

maanantai 10. lokakuuta 2016

SYKSYISET OTOKSET

Mä lähdin sittenkin jo viime torstaina ex tempore kuvaamaan poikia vaahteralehtien keskelle. En vieläkään tosin ole löytänyt sellaista täydellistä paikkaa missä saisin sellaisia kuvia kuin olen kuvitellut mutta ovat nämä tyhjääkin parempia, parempaa paikkaa etsiessä.





Räpsin muutaman kuvan myös puhelimellani mutta on näissä kunnon kameralla otetuissa ihan eri fiilis kuin niissä. Vielä haluaisin saada molemmat lapset kunnon lehtikasaan makoilemaan sekä musta ja pojista jonkun ihanan syksyisen kuvan. Tuntuu vaan että kaikki kunnon lehtikasat löytyvät ainoastaan tienvarsilta, puistoissa ei paljoa vaahteria löydy.

Noelia on vielä hieman vaikeeta kuvata ulkona sillä pienokainen ei missään muussa asennossa voi olla kuin makuuasennossa. Sen takia vauveli näyttää siltä että "ei pysyt, ei kykene" kun taas Oliver erottuu edukseen kuvissa. Tyytyväinen mä kuitenkin olen että sain edes jotain aikaiseksi kamerani kanssa!

Noel ilmoittaa nyt kovaan ääneen että on nälkä, mä jatkan pikkuherrojen palvelemista, ihanaa arjen alkamista!

torstai 6. lokakuuta 2016

IHANA ÄS YY KOO ÄS YY

Syksy on ainakin tähän asti ollut just niin ihana kuin muistinkin. Mun olisi tarkoitus ensi viikolla kuvata poikia jossain ihanassa syksyisessä maisemassa, kunhan löydän hyvä paikan ja kunhan Oliver tosta flunssasta tervehtyy.
Juurikin pojan nuhan takia ollaan otettu vähän iisimmin tällä viikolla. Ollaan käyty kyllä normaalisti kaupassa ja nähty Jemppua lapsineen mutta en ole viitsinyt ulkoilla hirveesti ettei nuha pahene. Bambi on tosin saanut kunnon lenkkejä, tänään lähdettiin pitkästä aikaa aamulenkille koiran kanssa, yleensä olen laiska ja päästän aamulla Bambin ainoastaan pihalle pissalle. Täytyy myöntää että nautin suunnattomasti kävellä tuossa syksyisessä maisemassa. Bambi ei myöskään vedä niin paljon tuplien kanssa, vahtivietti kyllä puskee koirasta esille jos toinen koira kävelee ohi ja mulla on pojat mukana, normaalisti Bambi ei hauku muille koirille.


Mä olen myös seonnut pipoista. Tilasin mulle ja Oliverille samanlaiset pipot, Oliverille myös kuvassa näkyvän keltaisen popin pipon, prismasta alennuksessa olevat kolme pipoa ja wishiltä vielä kuudennen pipon. Nyt on pakko lopettaa. En vain voi sille mitään että rakastan kaikkia erilaisia pipoja, ehkä se johtuu siitä että itse näytän niin tyhmältä pipo päässä joten kompensoin sitä pukemalla poikiani kaikkiin erilaisiin pipoihin. Musta on muutenkin ihanaa että ilmat ovat viilentyneet jotta pääsee pukeutumaan kaikkiin erilaisiin lämpimiin vaatteisiin, multa tosin puuttuu edelleenkin se kunnon syystakki.


Syksy lapsien kanssa on kivaa! En mä varmaan osaisi nauttia tästä näin paljon ilman noita poikia, ainakin mun on pakko ulkoilla vaikka väsyttäisi ja nähdä syksy lapsen silmin. Nyt mä juon kahvini rauhassa loppuun sillä Oliver leikkii omiaan, vauveli nukkuu vieläkin rattaissa ja Bambi on poikki lenkistä, syksyistä torstaita!

lauantai 1. lokakuuta 2016

HÄÄMEKKO SNEAK PEEK

Mulla oli tänään aika varattuna Espoon Zazabellaan aikomuksena kokeilla häämekkoja. Mä tosissaan ajattelin etten kuitenkaan ekalla yrittämällä löydä mieluisaa, eihän mulla ollut hajuakaan millaisen mekon loppupeleissä haluan. Palvelu oli erittäin mukavaa ja asiantuntevaa. Sanoin että haluan olkaimettoman mekon mutta sen enempää en tiennyt. Myyjä näytti mulle erilaisia mekkoja mistä valitsin mitä haluaisin kokeilla. Samalla saatiin jonkinlaista kuvaa siitä mitä haen.

Ensimmäinen mekko oli mitäänsanomaton, samaa mieltä olivat makutuomarini Jemppu, Rina sekä Totti. Toinen olikin jo paljon kauniimpi mutta en kuitenkaan saanut sellaista tiettyä fiilistä siitä. Kolmas puku mitä sovitin olikin jo niin ihana etten meinannut haluta ottaa sitä pois. Se oli mun kokoa ja -30% alennuksessa. Keimailin peilin edessä ja näin jo sieluni silmin kuinka mä astelen alttarille tässä tietyssä mekossa. Kokeilin vielä toista melkein samanlaista pukua mutta se ei säväyttänyt sitten yhtään. Sain uudestaan päälleni kolmannen puvun ja päätös oli selvä. Ei edes tehnyt mieli kokeilla mekkoja lisää. Kokeilin myös huntua mekon kanssa mutta mulla tuli heti vaan nunna mieleen joten sekin on päätetty, huntua en häissäni pidä. Tiarakin näytti liian prinsessamaiselta. Sen sijaan aion panostaa johonkin kauniiseen hiuskoristeeseen, pitää vaan miettiä että kuinka haluan laittaa hiukset.


Soitin Jondelle että löysin mekon ja pienen säädön jälkeen se olikin kädessäni pukupussissa. Ihan uskomatonta että sekin asia on nyt valmiina, vielä puuttuu alushame mutta sen kyllä ehtii. Pukua pitää myös lyhentää hieman mutta senkin ehtii tehdä, sain varalle zazabellan ompelijan käyntikortin johon voin turvautua hädän tullen. Onneksi menin liikeeseen sovittamaan sillä tuo mekko ei ollut yhtään sitä mitä olin ajatellut, se on miljoona kertaa ihanampi!

Mun tekisi mieli kävellä häämekko päällä koko vuoden. Huomenna vien sen kuitenkin vanhemmilleni säilöön etten vahingossakaan näytä sitä Jondelle. Mitenköhän maltan odottaa melkein vuoden että saan taas tuon maailman kauneimman mekon päälleni?