Neuvolaa sun muuta

Tänään meillä oli ensimmäinen neuvolakäynti Espoossa. Poitsu kasvaa hyvin, pituutta oli tullut runsaat kuusi senttiä sitten syntymän, eli nyt siis 52cm, ja paino oli 3495grammaa. Painoa kuullemma oli tullut kuitenkin käyrien mukaan liian vähän mutta neuvolatäti sanoi sen johtuvan siitä että pituutta on tullut sen verran runsaasti, eli ei kuullemma huolen häivää, nyt yritetään pidentää aikaa ruokailuiden välissä jotta pikkumies söisi kerralla enemmän. Muutenkin kaikki oli kuten pitääkin, jäbä nostelee päätään kun laittaa mahalteen hengailemaan aivan kuten kuuluukin ja muutenkin on tyytyväinen bebe. Äsken meidän pikkuvauva muuten kääntyi mahalta selälteen, tiedän toki että tässä iässä vielä pää vie mennessään mutta on se jotenkin silti huikeaa että joka päivä huomataan jotakin uutta!

Mä yritän kovasti bongata hymyntapaista pikkumieheltä. Unissaan kyllä hymyjä saattaa pilkahdella mutta enää en ole varma ovatko kaikki hymyt vahingollisia sillä pari kertaa silmät ovat olleet auki, ja kun sanon jotain ja hymyilen samalla niin siihen on vastattu nopealla hymyntapaisella. Silti en jotenkin jaksa uskoa että meidän vauva vielä ymmärtäisi hymyn merkitystä, niin harvoin kuitenkin on silmät auki hymyileminen saavutettu ja eihän meidän pikkuinen ole edes kuukauden vanhaa, siihen on vielä runsaat kolme päivää!

Tänään myös kuljettiin julkisilla vaunujen kanssa ensimmäistä kertaa. Mä en tiedä minkä takia olen kammonnut bussilla kulkemista pikkuisen kanssa niin paljon, poika oli kuin pieni enkeli. Toki ollaan käyty vaunuilemassa ulkona mutta eihän se ole sama asia. Kiltisti meidän pikkuinen kuitenkin nukkui niin kauan kun vaunuissa oli, tosin en vieläkään suosi bussilla kulkemista vaunujen kanssa, kaikki kuskit tuntuivat ajavan kuin mitkäkin höyrypäät ja viis veisasivat siitä että kyydissä on muitakin kuin istuvia ihmisiä.

Nyt jatkan pikkuisen ja Jonden kanssa touhuamista, ihanaa keskiviikkoa kaikille!