KORKEASAARESSA

Me käytiin tänään Jempun ja Kaapon kanssa korkeasaaressa. Mä olin vähän ehkä skeptinen sen suhteen että saako Oliver siitä mitään irti mutta kyllähän poika nuoresta iästään huolimatta sai, aina eläimen nähtyään huusi innoissaan "kato" samalla osoittaen eläimen suuntaan.

Me lähdettiin bussilla hieman ennen yhdeksää aamulla ja vaikka oltinkiin aikasin paikalla niin kävijöitä oli jo paljon, suurimmaksi osaksi koululaisryhmiä. Ei pidetty mitään kiirettä sillä olihan meillä koko päivä aikaa, ainakin siihen asti kunnes jompikumpi lapsista nukahtaa. Oli jotenkin rentouttavaa kävellä ympäriinsä eläimiä katsoen auringon paahtaessa niskaan, vaikka jalkani nyt huutavatkin hoosiannaa monen tunnin kävelyn jälkeen.

Oliveriin taisi apinat tehdä eniten vaikutuksen, vielä illallakin poitsu osasi kertoa Jondelle miten oli korkeasaaressa nähnyt "huhuhähähä". Ahneita lokkeja sekä Oliverin väsymys kiukkua lukuunottamatta reissu oli täydellinen. Saatiin koko päivä kulumaan raittiissa ulkoilmassa tehden jotain hieman arjesta poikkeavaa, juuri sitä mitä kesällä kuuluukin tehdä.

Päästiin kotiin kolmen aikaan jonka jälkeen vietettiin koko loppupäivä takapihalla, käytiin sisällä syömässä ja mentiin takaisin ulos. Oliver hengaili pihalla rennosti vaippasilteen puoli seitsemään asti lämpimässä kesäilmassa. Huomenna olisi tarkotus mennä piknikille ja torstaina rannalle, yritän ottaa mahdollisimman paljon irti näistä aurinkoisista ilmoista ja siitä että voin vielä keskittää huomioni vain tähän yhteen lapseen. Vaikka lapseni välillä kiristääkin hermojani enemmän kuin mikään muu niin onhan tuo vekara nyt ihan mahtava tyyppi ja tahdonkin luoda pojalle muistorikkaan lapsuuden!

JATKA LAUSETTA X 18

Oon bongannut tän samaisen lauseenjatkamis postauksen monessa blogissa ja päätin itsekin tehdä tämän, tykkään nimittäin paljon tän tyylisistä kirjoituksista.

En ymmärrä... Kaahailevia bussikuskeja. Välillä bussimatkat ovat yhtä taiteilemista, pitäisi pitää rattaat pystyssä ja varoa ettei maha osu kaiteeseen samalla kun kuski luulee olevansa Mika Häkkinen.

Seuraavaksi ajattelin... Laittaa vauvan ensisänkyä valmiiksi!

Viime aikoina... Olen ollut yllättävän helposti ärsyyntyvä. Kaikki pienet jutut tuntuvat maailmanlopuilta, ehkä tämä on tätä kuuluisaa loppuraskauden huumaa.

En osaa päättää... Seuraavaa tatuointiani. Tiedän että haluan pojistani jonkun ja olenkin pyöritellyt jos jonkinlaista ideaa päässäni mutta mikään ei kuitenkaan ole vielä siinä vaiheessa että haluaisin sen iholleni. Onneksi tämä on päätös mitä ei pidä kiirehtiä, en kuitenkaan ole sitä heti ottamassa ja haluan varmistua että siitä tulee lapsieni arvoinen.

Muistan ikuisesti... Jonden ilmeen kun Oliver syntyi. En oo ikinä nähnyt kenenkään miehen näyttävän yhtä herkältä ja hyvältä kuin sinä hetkenä.

Päivän paras juttu... No varmaan se että vihdoinkin saatiin se sänky vauvalle kotiin, oon sitä kinunut viimeisen kuukauden.

Noloa myöntää mutta... Olen laiska sheivaamaan mun jalkoja. Se on kesän ainoa haittapuoli että joudun tekemään niin nyt säännöllisin väliajoin enkä voi vaan peittää sulosääriäni pitkillä housuilla.

Viikko sitten... Olin pitkästä aikaa nukkunut niin että heräsin yöllä ainoastaan kerran. Nyt kunnon yöunista ei taas ole tietoakaan.

Kaikista pahinta on... Kun oma lapsi on kipeenä!

Salainen taitoni on... Miehen äänen imitoiminen. Saan ääneni yllättävän möreäksi.

Jos saisin yhden toiveen, se olisi... Miljoona lisää toivetta, hehe. Jos noin ei saisi vastata niin sitten se että perheeni pysyisi terveenä koko elämän!

Minulla on pakkomielle... Siisteydestä. Saan slaageja jos keittiö on sotkuinen tai matolla on taas kasa karvoja vaikka juuri olisin imuroinut.

Söin tänään... Grillipihviä, kanapihviä, salaattia, kermaperunoita, jäätelöä, donitsin... Ai miten niin raskaana?

Ärsyttävintä on... Yöllä inisevät hyttyset jotka pitää hereillä. Miten ne aina löytää siihen korvan juureen?

Tekisi mieli... Syödä jäätelöä. Lisää.

Minusta on söpöä... Kun Oliver puhuu, varsinkin kun pikku poika sanoo KIITOIS!

Hävetti... Kerran kun Oliver veti bussissa ihan järkyttävät itkupotkuraivarit mihin ei oikeesti auttanut mikään keino. Koko bussimatkan yritin parhaani mukaan saada lasta hiljentymään siinä kuitenkaan onnistumatta ja tuskan hiki vaan valui. Tiedän että se on normaalia että lapsi kiukuttelee mutta silloin se tilanne tuntui ihan super ahdistavalta, tuntui että jokaikinen matkustaja tuijotti mua vihaisena ja syyllistävänä vaikka tuskin asia edes oikeasti näin oli.

Olenko ainoa jonka mielestä... Aurinko on välillä maailman ärsyttävin valopallo taivaalla? Kaikki pöly näkyy ja tulee ahdistava tunne että on PAKKO olla ulkona koko ajan jos aurinko paistaa.

JONDE VUODEN LÄHEMPÄNÄ IKÄKRIISIÄ

Hassua miten tää aika menee. Kolme vuotta sitten Jonden synttäreinä me ei edes seurusteltu vielä, en edes antanut Jondelle silloin mitään synttärilahjaa, nyt kolmen vuoden jälkeen odotetaan toista yhteistä lasta ja rakennetaan yhdessä tulevaisuutta. Meillä tulee myös kolme vuotta seurustelua täyteen sunnuntaina, aika mahtavaa!

Eilen Jonde siis täytti vuosia, ensi vuonna onkin jo pyöreät kolmekymmentä täynnä, mun pitäisi varmaan järjestää sitten jotain isompaa koska onhan se nyt ihanaa että tuollainen tuleva aviomies on tälle maapallolle syntynyt. Koska mä tuskailen mahani kanssa tänä vuonna, en keksinyt mitään isoa Jonden kunniaksi. Leivoin mansikka-banaani-täytekakun, en ole ikinä ennen leiponut täytekakkua ja ekaksi tekeleeksi siitä tuli ihan ok. Pohjaa en osannut leikata oikein joten sen jäi hieman liian paksuksi. Maku oli kuitenkin onneksi kohdillaan. Ostin myös Sami Hedbergin kolmen dvdn kokoelman mutta annoin sen jo yli kuukausi sitten, oon niin malttamaton antamaan lahjoja jos jotain hankin hyvissä ajoin. Kortitkin väsättiin yhdessä Oliverin kanssa.

Kun Jonde tuli kotiin töistä syötiin yhdessä päivällistä mitä tapahtuu aika harvoin ja jatkettiin vielä aikuismaisesti kakkukahveilla. Oliver meni sokerihumalaan pienestä palasta kakkua ja se kävi ilmi lusikan heittelyllä ja matolla kierimisestä. Oliverin mentyä nukkumaan käytiin vielä saunassa jonka jälkeen hyydyin, voin kertoa että keittiössä seisominen sai aikaiseksi mukavat supistukset. Tavallinen arkinen päivä höystettynä kakulla(oon oikeesti aika ylpeä tosta kakusta vaikka leikin etten oo).

Mä menen nyt syömään palan kakkua ennen kuin Oliver herää päivunilta, aurinkoista keskiviikkoa!

YKSI TALVIKKO, KAHDET RATTAAT JA KOLMET KUULUMISET

Meille muutti eilen pieni kääpiöhamsteri. Aikomuksena oli ottaa kaksi gerbiiliä mutta koska terraario olisi jäänyt ahtaaksi niin päädyttiin mieluummin talvikkoon. Nimeksi herralle tuli Herra Pullaposki. Tuttavallisemmin Pullukka. Kaikki mahdollinen on uudelle asukkaalle hommattu ja mä oon aivan haltioissani tosta lutusesta kamusta. Hassua että pieni jyrsijä aiheuttaa mussa jonkun onnellisuus reaktion, purun tuoksu tuo mieleen edesmenneen pupuni ja tuo mulle todella kotoisan olon.

Muuten arki rullaa samalla tavalla kuin ennenkin. Käytiin Oliverin kanssa hakemassa tuplatkin meille kotiin jotka mun vanha luokkalainen meille lahjoitti, oon vieläkin vähän äimän käkenä siitä miten ihania ihmisiä on olemassa! Nyt meidän pieni eteinen on täynnä rattaita. Myin noin viikko sitten meidän yhdistelmät pois ja ostin Oliverille pienemmät rattaat jotka oon muutaman päivän koeajon jälkeen todennut oikein passeleiksi, lukuunottamatta sitä ongelmaa että potkin välillä renkaiden lukkoa nopeasti kävellessä. Talvella rattailla ei myöskään pahemmin kuljeta renkaiden takia mutta kakkosrattaiksihan ne varmasti jäävätkin vauvan synnyttyä.

Oliverin nukkuminen on vieläkin täysin kiikunkaakun. Poika nukkuu hyvin 1-2 yötä jonka jälkeen tulee yö joka on aivan mahdoton. Viimeksi huonona yönä sain nukuttua noin kolme tuntia joten kiukuttelin koko päivän ja tuntui että Oliverin nostaminenkin oli ylivoimaista, soitin Jondellekkin töihin ja itkin puhelimeen kun väsytti niin paljon, onneksi sain itseni kerättyä melkein heti puhelun jälkeen. Asiaa ei auta että nukun huonosti raskaude takia, herään vessaan tai siihen että mulla on oksennus kurkussa. Jos kumpikaan noista ei mua herätä niin kuumuus kyllä tekee sen. Sen jälkeen kestää vähintään tunti saada uudestaan unta. No katotaan sitä nukkumista sitten viiden vuoden päästä uudestaan.
Nyt poitsu on taas nukkunut kaksi yötä putkeen niin että on herännyt vain kerran tai kahdesti ja nukahtanut itse uudestaan joten oon varma että ens yö on taas yhtä painajaista. Ehkä tää joskus tästä, mä syytän edelleenkin poskihampaita.

Kelit ovat olleet hieman viileämpiä mikä tarkoittaa että ollaan lenkkeilty Bambin kanssa ihan urakalla, koiraparka ei ole läkähtynyt samalla tavalla kuin helteillä. Kävely käy melkeinpä terapiasta, varsinkin kun ilmassa tuoksuu sade ja muita ihmisiä ei näy mailla halmeilla. Mä taidan itse asiassa nyt suunnata koiran kanssa ulos ennen kuin Jonde ja Oliver ehtii tulla kaupasta takaisin, kivaa keskiviikkoa!

NEUVOLA 30+6

Tää raskaus oikeesti vaan hujahtaa silmissä. Jotenki ihan epätodennäköstä että laskettuun aikaan on vaan muutama päivä yli kaksi kuukautta. Tää on mennyt ihan hurjan nopeesti, tosin syynä on varmaan se että Oliver pitää kiireisenä, en mä ehdi pahemmin ajatella tätä raskautta, maha kulkee mukavasti tässä mukana.

Tänään oli siis pitkästä aikaa neuvola. Viime neuvola oli viikoilla 23+2, eli vähän alle kaksi kuukautta sitten.

Mitat(suluissa edellis kerran 21.3):

Pissa: Puhdas

Paino: +300g/viikko

RR: 102/63 (105/74)

Hb: 116 (123)

Sf-mitta: 27cm

Sydämen syke: ++

Liikkeet: ++

Painoa on nyt tullut 5,6kg yhteensä koko raskauden aikana, toivottavasti nousu pysyisi jatkossakin maltillisena. Hemoglobiini alkaa hipomaan alarajoja mutta katsotaan korjaantuuko se itsestään, mä en mielelläni syö rautatabletteja sillä ne aiheuttavat mulle äärimmäisen pahan olon. En myöskään tunne oloani mitenkään voimattomaksi. Vauva on kääntynt raivotarjontaan ja kylkiluut saavat osumaa. Poitsun hikkakin tuntuu mukavasti alavatsalla ja saa mulle aikaan pissahädän. Toivottavasti ei tuosta enää käänny toisin päin. Sf-mitta on alakäyrillä mutta niin se oli Oliveristakin, lapsiveden määräkin on normaali joten syytä huoleen ei ole. Jondekin oli mukana neuvolassa ja saatiin samalla isyys tunnustettua, ihanaa että siitä on tehty nykyään noin helppoa! 

Tää raskaus on tähän asti ainakin ollut helppo, ihan niin kuin ekakin. Toivottavasti saisin nauttia tästä ihan loppuun asti ilman suurempia vaivoja. Varattiin lopuksi vielä lääkärille aika kesäkuun puolivälille, siellä sitten ultrataan että vauva varmasti on raivotarjonnassa. Varattiin myös loput neuvolakäynnit kahden viikon välein aina heinäkuun lopulle asti, tää raskaushan alkaa olemaan taputeltu juttu, jännää kuin mikä!

Mä nautin hetken rauhasta kun Oliver nukkuu päiväunia uusissa rattaissaan. Onneksi tänään on perjantai, saadaan taas viettää aikaa ilman Jonden töitä. Viikonlopun alkuja!

KESÄN 2016 TO DO-LISTA

Syödä jäätelöä. Ihan sama onko se kaupasta vai kioskilta ostettua, tiedän vain että aion syödä jäätelöä litratolkulla.

Käydä korkeasaaressa. Tällä kertaa ollaan vaan viisaampia ja mennään kun ei ole niin kuuma. Viimeksi kaikki eläimet nukkuivat ja se oli pienoinen pettymys.

Grillata. Grilli itsessään on tosin vielä hankkimatta mutta suunnitelmien mukaan sellainen kotiutuu meille viimeistään ensi kuussa. Juhannuksena ainakin olisi tarkoitus grillata ja saunoa ehkä mahdollisesti Jempun perheen kanssa!

Veneillä. Veikkaan että se tänä vuonna on helpompaa kun Oliver alkaa olemaan jo sen verran iso että tajuaa siitä veneilystä jotain!

Nauttia omasta takapihasta. Mä en viime vuonna tainnut tajuta kuinka luksusta oma piha on. Tänä vuonna taas olen toitottanut sitä enemmän kuin koskaan ja aion ottaa siitä kaiken ilon irti.

Synnyttää. Tämähän on väistämättä edessä sitten kun sen aika koittaa, toivottavasti ei ihan koko kesää tarvitse rantapallona viettää, en muutenkaan malttaisi odottaa että päästään näkemään pikkutyyppi!

Viettää Oliverin 2v synttäreitä. Ihan uskomatonta mikä pälättävä pikkupoika tosta mun vauvasta onkaan kuoriutunut. Synttäreitä taidetaan viettää jo heinäkuun alussa sillä laskettu aika osuu hieman hankalaan paikkaan!

Käydä rannalla. Viime vuonna hyödynnettiin rantaa vain pari kertaa mutta ehkä siellä voisi tänä vuonna käydä vähän useammin, saa nähdä miten säät meitä hellivät. Ehkä uskallan tänä vuonna Oliverinkin antaa kahlata rantavedessä.

Lenkkeillä Bambin kanssa. Bambi on kyllä mainio lenkkikaveri, joskin hieman liian innokas ja pakostakin tulee tehtyä ihania kesäisiä kävelyitä koiran kanssa. Ehkä tänä kesänä löydetään taas joku uusi lempireitti.

Aloittaa säännöllinen liikkuminen. Tämä tietty juttu menee ihan sen mukaan miten toivun synnytyksestä. Mulla on kuitenkin tavoitteena saada edes jonkinlainen säännöllinen liikunta mukaan elämään, alan tätä hiomaan sitten loppukesästä enemmän!

Syödä tuoreita mansikoita. Koska mansikat ovat parhaita!

Käydä piknikillä. Haluaisin käydä vasikkasaaressa tai sitten ihan vaan jonnekkin puistoon perheen kanssa istumaan ja syömään hyviä eväitä.

Nuuhkutella vastasyntynyttä vauvaa. Tiedän että vauva-aika tulee olemaan täysin erilaista kun perheessä on myös taapero. En kuitenkaan halua kiirehtiä sen ohi vaan pyrin aina tilaisuuden tullen pysähtymään ja nauttimaan siitä ihanasta vastasyntyneen tuoksusta.

Nauttia yksi siideri takapihalla rauhassa, yksin. Jonde saa olla hetken vahtivuorossa joku lämmin kesäilta kunhan nyt vain vauva putkahtaa pihalle.

Olla onnellinen siitä mitä mulla on. 

ÄITIYS

Olohuoneeseen lensi viime kesänä ampiainen jonka seurauksena lukittauduin äkkiä Oliverin huoneeseen. Kesti kaksi sekunttia ennen kuin tajusin että Oliver jäi vielä pörräävän ampiaisen kanssa olohuoneeseen, oikea superäiti!

Huomaan kyseleväni miljoona kertaa päivässä: mitä sä Oliver oikeen teet? En kuitenkaan odota saavani siihen vastausta, pähkäilen vain ääneen jälkikasvuni päähänpistoja. Sanon ääneen myös kaiken muun ja tuntuu kuin olisin oman elämäni tarinankertoja: äiti vie nyt nää astiat tohon pöydälle jonka jälkeen etitään sulle puhdas paita. 

Äitiyden myötä olen oppinut uuden kielen: suomi-Oliver-suomi. Puhetta opettelevan taaperon kanssa on hauskaa jutella ja arvuutella mitä toinen haluaa. Kuka muu kuin äiti tietäisi että hii tarkoittaa muurahaista ja että muurahainen löytyy juuri tietyn kirjan sivuilta?

Joka kerta kun Oliver on hoidossa, sydämeni särkyy vähän ikävästä vaikka tiedän että näen pojan taas alle vuorokauden päästä eikä hänellä ole hätä päivää. Syyllisyyden poteminen on myös hyvin tuttua, pahimmat syyllisyyden tuskat aiheuttavat facebookin selaaminen puhelimella kun Oliver on hereillä vaikka siinä menisikin vain pari minuuttia.

Istun pojan sängyn vieressä kaksi tuntia tekemättä mitään vain siksi koska hän päätti ettei suostu nukahtamaan ellei joku istu vieressä turvana. Samalla mietin mielessäni että tämä on vain vaihe, vaikka tätä tiettyä vaihetta on kestänyt jo muutaman viikon ja kun se vaihe on ohi siirrytään seuraavaan vaiheeseen. Mitäpä sitä ei lapsensa unien eteen tekisi.

Olen piilottanut Jake-merirosvo dvdn niin ettei lapsi sitä löydä sillä en jaksa käydä tunnin huutokinastelurumbaa pienen taaperon kanssa siitä miksi telkkaria ei katsota keskellä päivää. 

Puolikas leipä saa nykyään olla riittävä. Toinen puolikas menee nimittäin aina Oliverin suuhun, oli hän minuutti sitten halunnut leipää tai ei. 

Lässytän välillä lapselleni enemmän kuin laki sallii. Olen myös creepy ja kuvaan nukkuvaa lastani. En myöskään nää siinä mitään pahaa sillä toinen on maailman söpöin kun tuhisee sikeesti. Puhelimestani löytyy myös videoita missä Oliver ei tee mitään ja pidän niitä maailman siisteimpinä videoina. Sama pätee jokaikiseen kuvaan minkä otan Oliverista, oli se sitten kuva pojan pelkästä nenästä.

Ylpeilen asioilla kuten että lapseni oppi sanomaan roska-auto ja että pikkuinen erottaa kumpi ääni on moposta ja kumpi lentokoneesta. Kun Oliver näki tähden kuvan ja alkoi "vilkuttamaan" kädellä hokien tuiki tuiki meinasin haljeta siitä miten viisas tuo pieni poika onkaan. En edes muistanut että ollaan laulettu tuiki-tuiki-tähtönen joskus muskarissa.

Kaikki miljoona pientä ikimuistoista hetkeä jotka saan lapseni kanssa kokea tekee musta aina vaan onnekkaamman, saan olla kiitollinen siitä että tämä ihana pieni vesseli syntyi terveenä ja että ensi vuonna vietän äitienpäivää kahden pojan äitinä. Ihanaa äitienpäivää!

SEA LIFE

Me käytiin tänään pikkusiskoni sekä Oliverin kanssa Sea Lifessa. Koska siskollani oli auto lainassa päästiin helposti perille eikä vaunujakaan tarvinnut raahata mukana. Saavuttiin hyvään aikaan paikalle sillä ihmisiä ei ollut vielä paljoa ja parkkipaikkakin saatiin ilman ongelmia.

Ensin Oliveria taisi hieman jännittää kun saavuttiin pimeään akvaarioon ja syli oli paras paikka. Nopeasti poika kuitenkin unohti jännityksen ja alkoi huudahtelemaan innoissaan nähdessään kalan että: kala ui! Paras paikka taisi olla haitunneli. Se innostuksen ja jännityksen sekainen nauru oli herttaista kuunneltavaa kun Oliver näki hain uivan yläpuolellaan. Ihanaa että poika sai jo tuon ikäisenäkin jotain irti vierailusta.

Kierreltiin kaloja katsomassa päälle tunnin verran jonka jälkeen mentiin vielä juomaan kahvit viereiseen kahvilaan. Oliver jaksoi istua kiltisti siemailemassa välipalajuomaa ja mä kasvatin mahaa puolikkaalla munkilla.

Me käytiin myös kokeilemassa yksi ilmaislaite linnanmäellä mutta poika ei oikein tajunnut sen ideaa. Kun istuttiin laitteeseen pääsi parku ja koko matkan ajan poika tarrasi musta kovaa kiinni sanomatta mitään, taisi kyyti olla vähän liian jännittävä. Ehkä se linnanmäki käynti siirtyy seuraavalle vuodelle kunhan Oliver hieman kasvaa!

Kotimatkalla poika nukahti autoon ja tuhisikin tyytyväisenä koko matkan. Mä mielelläni tekisin enemmän asioita pojan kanssa mutta oon niin nössö etten kahdestaan viitsi lähteä toteuttamaan kaikkia maailman aktiviteetteja. Jonde on usein töissä ja mielelläni keksisin enemmänkin tekemistä sille ajalle, onneksi siskoni lupasi lähteä kaikkialle kunhan vaan saadaan aikataulut sopimaan yhteen!

Nyt mä nautin hetken vielä yksinolosta kun Jonde on Oliverin kanssa kaupassa, taidan olla niinkin tylsä että siivoan keittiön. Ihanaa lauantaita, nauttikaa auringosta!

HEI TOUKOKUU!

Aurinko paistaa, taivas on sininen ja linnut laulaa. Nukun huonommin kuin koskaan, saatan pyöriä ja hyöriä hereillä montakin tuntia yössä mutta sehän ei mieltäni saa alakuloiseksi. Me ollaan Oliverin kanssa nautittu pihalla auringon tuomasta lämmöstä sekä juostu karkuun pörrääviä ampiaisia, mä siis ampaisen niitä karkuun kun Oliver räkättää vieressä sille miten tyhmältä näytän. Huomasin että olenkin saanut jo himmeät junttimaiset rajat olkapäihin, en malta odottaa mun joka kesäisiä ballerinan rajoja, ne vasta hienot ovat!
Aika kuluu kuin siivillä pihalla hengaillessa, Oliver jaksaa leikkiä hiekalla ja mä saan loikoilla viltillä kuunnellen radiota Bambin jyrsiessä keppiä vieressä. Oliver saattaa välillä tunkea naamaan hiekkaa velmu virne naamallaan mutta muuten poika jaksaa leikkiä itsekseen tai Bambin kanssa yllättävän kiltisti. Myös saippuakuplien puhaltaminen on jännää, varsinkin jos Oliver itse saa kuplan aikaiseksi. Näin ollaankin vietetty pari viime päivää ja toivon että koko viikko olisi samanlainen nyt kun auringon makuun on päässyt.

Lämpimien kelien myötä huomasin että Oliverin kesävaatteet kaipaavat kipeästi päivitystä. T-paitoja löytyy ihan muutama, shortseja ei ollenkaan ja aurinkolasitkin olivat jääneet pieniksi. Lippiksistä puolet olivat jääneet pieniksi ja toiset taas eivät enää miellyttäneet silmää. Pitää tän kuun aikana siis saada pojan vaatetilanne kuntoon ja toivonkin ehtiväni kirppikselle joku päivä, toivon mukaan sieltä löytyisi suurin osa.

Käytiin tänään Oliverin kanssa shoppailemassa tärkeimmät, aurinkolasit sekä kunnon suojakerroin omaavan aurinkorasvan. Kaupasta löytyi myös ihanan raikas t-paita pojalle joka pääseekin käyttöön heti ensi viikolla muskarin kevätjuhlassa. Lasten vaatteet on vaan niin ihania ja mua pitäisi kieltää menemästä niiden lähelle, ihme ettei mukaan tarttunut koko pienten poikien osasto!

Huomenna mennään pitkästä aikaa mun vanhemmille syömään, haluaisin mahdollisesti myös saada jotain raskausmahakuvia aurinkoisessa maisemassa, saa nähdä jaksaako jompikumpi siskoistani ryhtyä taas kuvaajaksi(jooko pliis Rina tai Totti).
Mä menen nyt hetkeksi ulos istumaan ennen kuin painun pehkuihin sillä tää kämppä on kuin sauna, me kyllä käytiin äsken saunassa että ehkä siksi, hyvää yötä!

VAPPU 2016

Meillä oli oikein onnistunut vappu pikku valituksista huolimatta. Eilen Oliver meni isovanhemmilleen yökylään, me taas laitettiin Jonden kanssa sauna päälle keskellä päivää ja syötiin makoisa pihviateria. Alkuillasta suunnattiin eräille kallioille vapunviettoon kavereiden kanssa, ollaan oltu samassa paikassa kaksi muutakin vappua. En kuitenkaan viihtynyt kovin kauaa sillä olo alkoi olemaan tukala nälän ja kylmän myötä, joten suunnattiin takaisin kotiin päin.
Käytiin vielä eräässä lähikuppilassa näkemässä kavereita mutta sekin visiitti jäi lyhyeksi, me aletaan Jonden kanssa vissiin olla liian vanhoja kunnon rientoihin sillä molemmat olivat sitä mieltä että bändi soitti liian kovaa ja ihmisiä oli liikaa, haha. Matka vei siis kotiin jossa pelattiin kahdestaan nhl:ää, juotiin simaa(mä join, Jondella oli oma aikuisten mallasjuoma) sekä juteltiin pitkälle yöhön.
Mä tein muuten simaa ekaa kertaa itse tänä vuonna ja aion tehdä siitä meidän perheen vappuperinteen sillä se onnistui yllättävän hyvin ja maistuu mielestäni paremmalta kuin kaupan!

Tänään herättiin vasta puoli kymmenen aikoihin. Juotiin rauhassa aamukahvit ja jossain vaiheessa mentiin pihalle paistattelemaan aurinkoa. Puoli kolmen maissa Oliver tuotiin kotiin ja mentiin suoraan takapihalle leikkimään. Puhalleltiin saippuakuplia, ajettiin mopolla, leikittiin hiekalla sekä korjattiin pihakeinu. Viihdyttiin pihalla parisen tuntia, mentiin sisälle syömään ja painuttiin takaisin ulos. Kyllähän tosta ilmasta pitää ottaa kaikki ilo irti!

Mä sain juuri nukutettua Oliverin, nyt kaadan itselleni lasin simaa ja otan rennosti. Me päätettiin nyt jo että ensi vuonna ei lapset mene vappuna hoitoon vaan tästä eteenpäin vappu on meidän lasten juhla. Oliverkin alkaa ensi vuonna olla niin vanha että tajuaa jo jotain, siksi haluankin vuosien myötä kehittää meidän perheelle omat perinteet jokaiseen juhlaan. Ensi vuonna meillä on myös toinen pieni poika mukana täydentämässä perhettä, hassua että odotan jotenkin nyt jo sitä että käytäisiin esimerkiksi vapputorilla perheen kesken ja paistatellaan päivää takapihalla.

Toivottavasti muillakin oli rento vappu, huomenna taas paluu arkeen!