tiistai 10. kesäkuuta 2014

RV 33+5

Nyt mennäänkin jo niin pitkällä raskaudessa että oksat pois! Lähestyvä synnytys alkaa kyllä pikkuhiljaa pyöriä päässä enemmän ja enemmän, osaankohan tunnistaa milloin on oikea aika soittaa sairaalaan, tunnistanko oikeat merkit, onnistuukohan toivomani alatiesynnytys vai joudutaanko poika leikkaamaan sektiolla jostain syystä, MILLOIN pikku nyytti päättää syntyä?

Vaikka laskettuun aikaan on vielä muutama viikko en voi olla miettimättä että entä jos poika päättääkin tulla aikasemmin. Mä olen hyvin kahden vaiheilla että uskaltaisinkohan lähteä juhannuksena mökille, toisaalta laskettuun aikaan on silloin vielä kuukausi mutta se on silti niin lyhyt aika että eihän sitä tiedä jos synnytys käynnistyisi juuri silloin, ja silloin olisin jumissa keskellä pohjanmaata, tietämättä mistään mitään. Onneksi mulla on vielä hetkisen aikaa pohtia suunnitelmia.
RV 33+5
Pojalla on nyt hyvin usein hikka. Maha pomppii rytmikkäin liikkein muutaman kerran päivässä, tuntuu melkein siltä kuin itselläänkin olisi hikka. Kylkiluut ovat myös kova sana. Huomasin metrossa istuessani sätkien kuin kala kuivalla maalla aina kun poika kohdistaa potkuja kylkiluiden alueelle, ei mikään mukavin tunne voin kertoa.
Välillä vauva myös venyttelee oikein makoisasti vatsassa, ja silloin kantapäästä saattaa lykyllä saada napattua kiinni. Se on vieläkin yhtä hämmentävää kuinka selvästi jäbän voi mahasta tuntea ja kuinka selkeinä liikkeet näkyvät mahankin päälle. Liikkeistä on selkeästi kyllä tullut pienempiä, taitaa tila loppua kesken, mutta sitäkin useammin liikkeitä nyt tuntuu. Pitkään aikaan ei ole ollut hiljaisempaa jaksoa missä olisin ollut huolissani että onkohan kaikki nyt varmasti hyvin.
RV 33+5
Olonikin on ollut parempaan päin, muutamaan päivään ei pahaa oloa ole ollut mailla halmeillakaan, ainoastaan nukkuminen on hieman työlästä. Hyvää asentoa on vaikea löytää ja jatkuva vessassa ravaaminen häiritsevät unia, jäbä taitaa luulla rakkoani tyynyksi. Sängyssä kääntyminenkin alkaa olla hiukan vaivalloista, joutuu aina nousta istumaan ennen kun voi kääntää kylkeä. Olen kuitenkin iloinen että tähän asti ei mitään pahempaa, kunpa loppuraskauskin sujuisi näin vaivatta! Ihanaa tiistaita kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti