keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Kirje pojalleni

Olet nyt kahdeksan kuukautta vanha. En voi uskoa että jo neljän kuukauden päästä olet vuoden ikäinen. Aika tuntuu kulkevan aivan liian nopeasti vaikka onkin mahtavaa nähdä millainen persoona sinusta tulee.

Olet pienestä pitäen ollut rauhallinen vauva. Tempperamenttiakin löytyy jos jokin ei mene tahtosi mukaan, mutta pääosin olet tyytyväinen pieni poika ja sulostutat ihanalla vauvan naurullasi ja väläyttelet monta kertaa päivässä kahta alahammastasi hymyillessä. Eilen sinä opit ryömimään. En voi kuvailla sitä ylpeyden tunnetta joka minut valtasi kun pääsit pitkän ähinän ja yrityksen jälkeen eteenpäin. Nyt ryömit jo päämäärätietoisesti eteenpäin pidempiäkin matkoja. Ilmeestäsi huomaa kuinka keskittynyt ja halukas olet oppimaan kaikkea uutta. Taputtaminen on sinulle jo mutkatonta hommaa ja yrität kovasti jutella, joitakin ääntelyitä voisi jo sanoa sanoiksikin, esimerkiksi buu sekä hei.

Joka päivä opit jotain uutta ja samalla opin minäkin. Suurin asia minkä olet opettanut minulle on se miltä rajaton rakkaus tuntuu, ei olisi mitään asiaa mitä en puolestasi tekisi. Kun olet kipeä, voisin tehdä mitä vain että kurja olosi siirtyisi minulle. Jos sinua itkettää, tahtoisin paljon mieluummin pyyhkiä kyyneleet pois silmistäsi ja itkeä puolestasi kuin vain tyytyä lohduttamaan.

Olet rikastuttanut monen ihmisen elämää, etkä varmaan arvaakkaan minkä vaikutuksen olet tehnyt minuun. Pieni ihminen kenellä on suuri sydän ja suuri tarkoitus. Olet valehtelematta minulle kaikki kaikessa ja olen rajattoman onnellinen siitä että saan olla äiti juuri sinulle. Olet täydellinen juuri tuollaisena kuin olet!

<3 Äiti


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti