maanantai 16. maaliskuuta 2015

Lapsuuden lemppari lelut

Mun vanhemmat olivat kaivaneet kaikki meidän vanhat lelut esiin Oliveria varten. Ei tietty niitä millä leikittiin kun oltiin vähän isompia mutta kaikki vauvalelut. Mä aloin kuitenkin muistelemaan kaikkia niitä leluja mitkä sykähdytti mun lapsuuden leikkejä, ja ai että mikä nostalgia iski! Onkohan niitä tallella vielä lapsuudenkodissa, onkohan ne enää ylipäätään ehjiä?

Barbiet oli ihan ehdottomia lemppareita. Niitä meiltä löytyi vaikka kuinka paljon ja vaatteita sitäkin enemmän. Me keksittiin lukuisia eri leikkejä barbeilla ja aina joltain irtosi pää tai käsi, vahingossa siis, ei leikitty mitään brutaaleja mielikuvitus leikkejä sentään. Joskus saatiin myös päähämme leikata barbeilta hiukset, kyllähän ne takaisin kasvaa. Välillä keksimme että lisäämme barbeillemme hieman meikkiä sinisellä tussilla, siinä sitten oltiin hakatun barbien kanssa, kiva.

Pikkueläimetkin olivat kova sana. Meiltä löytyi iso korillinen täynnä erilaisia eläimiä; koiria, kissoja, norsuja, kirahveja, hevosia, lampaita jne. jne. Muistan vieläkin kuinka pikkusiskoni kanssa leikimme ruotsissa eräänä jouluna pikkueläimillä vaikka kuinka paljon. Taidettiin saada joululahjaksi silloin erilaisia pikkukoiria ja sitten koirilla oli oma jengi joka puolusti omaa aluettaan. Hassua miten vieläkin voi muistaa kuin eilisen jonkun niinkin kauan aikaa sitten leikityn leikin.

Tamagotchikin mulla tottakai oli. Jos oikein muistan se hukkui jonnekkin leikkipuistoon lumeen, tai sitten se oli isosikoni tamagotchi, kuitenkin olin asiasta syvästi järkyttynyt. Miten sellaista virtuaalista pientä konetta oikein jaksoi hoitaa? Sitten se koko häkkyrä sammui aina jossain vaiheessa eikä se ikinä enää mennyt päälle. Mulla oli itse asiassa aivan samanlainen kuin tässä kuvassa.

Superpallot, mikä mieletön keksintö! Omistin niitä monen monia mutta aikojen saatossa nekin hävisivät jonnekkin, puskaan, parvekkeelta alas, tielle, milloin minnekkin. Kaikki pomputtelivat koulussa välitunneilla superpalloja. Miksiköhän mulla ei enää ole yhtäkään? Piti aina yrittää saada erilainen pallo ja ai että muistan sen pettymyksen jos sattuikin jo ennestään olemaan samanlainen.

View-masterinkin muistan kuin eilisen. Siinä sitten istuttiin ja katsottiin samaa lätkää ympäri ja ympäri ja sehän vasta kivaa oli! Mä muistan vieläkin miltä kuvat näyttivät, hieman epätarkkoja ja tummahkoja. Jos muistelen sitä niin muistan juuri miltä se meidän laite haisi, tulee ihan lapsuus mieleen!

P.S. Äiti tai isä jos muistatte että view-master on vielä tallessa niin kertokaa, olis kiva taas "leikkiä" sillä!

2 kommenttia:

  1. Tuntuu että sillon kun ite eli lapsuus aikaa lelut oli parempia, kivempia ja kestävempiä! Harmi kun ei oo tullut säästettyä mitään, olisi kiva antaa omille tytöille leikittäväksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näin on! Toivon että edes jotain leluja on vielä tallella jossain niin sais just tolle pojalle annettua sitten kun on vähän vanhempi!

      Poista