NOEL 10KK

Noel on tänään tosiaan jo kymmenen kuukauden ikäinen. Enää kaksi kuukautta toista ja toivon mukaan myös viimeistä vauvavuotta jäljellä. Voisin taas päivitellä ummet ja lammet siitä kuinka nopeesti tää aika on mennyt mutta koska kaikki varmaan jo tietää sen niin kerrottakoon hieman meidän kymmenkuisesta vauvastamme.

Noel on iloinen pieni poika. Parhaat naurut takaa kahdella jalalla heiluminen sekä aina niin hauska isoveli. Noel ei kauaa jaksa pysyä paikoillaan vaan koko ajan on noustava tukea vasten seisomaan ja haparoitava tukia vasten paikasta toiseen. Alas kuopuksemme ei vielä pääse ihan helposti joten jos seisominen alkaa turhauttaa, alkaa kovaääninen marina. Lattialla ei kuitenkaan viihdytä minuuttia kauempaa vaan taas on noustava uudestaan jonnekkin eri paikkaan.

Hampaat ovat viime aikoina vaivannut pikkuista joka näkyy huonosti nukutuissa öissä ja kiukkuna päivällä. Nyt kuitenkin alkaa näkyä valoa tunnelin päässä ja veikkaan että kohta suussa pilkottaakin jo seitsemäs hammas.

Noel osaa taputtaa, vilkuttaa, heitellä tavaroita käsistään, seistä tukea vasten, haparoiden liikkua tukia vasten paikasta toiseen, kuolata, osoittaa mieltään, jutella ummet ja lammet omalla bäybäyvauvau-kielellä, ryömiä salamana paikasta toiseen sekä häiritä Oliverin leikkejä.
Pahimmat turhautumiset aiheuttaa kun kiellän kuopustamme kiipeämään tiskikoneeseen, ruokatuoleja vasten tai laitan vessan taikka pyykkihuoneen oven kiinni nenän edestä. Maitopullokin saa välillä aikaan varsinaisen huudon jos tuttipullossa on liian iso tuttiosa tai maito on liian kylmää.

Kuopuksemme ei ole nirso ruoan suhteen. Poika syö sen mitä tarjotaan ja kaiken lisäksi kaikenlaiset roskat sekä pikkukivet mitä löytyy lattioilta ovat suurta herkkua. Kiinnostavimmat lelut ovat kaikki mitkä pitävät ääntä tai ovat isoveljen kädessä. Kirjojen lukuakin Noel jaksaa jo seurata jonkin aikaa mikä on uutta, ennen kirja meni samantien suuhun. Päikkäreitä nukutaan yhdet tai kahdet riippuen niiden kestoista. Yöunia nukutaan välillä liian vähän ja valvotaan öisin parisen tuntia pirteänä ja välillä yö menee yhdellä tutinlaitolla, näitä tosin harvemmin kuin ekana mainittuja. Jonkinlaista rytmiä on kuitenkin havaittavissa ja paremmin yöt ovat menneet sen jälkeen kun pojat siirrettiin samaan huoneeseen nukkumaan.

Kaiken kaikkiaan Noel on aivan hurmaava tapaus ja välillä pysähdyn vain tuijottelemaan poikamme syötävän suloista naamaa. Kaikki ilmeet, äänet sekä liikkeet ovat aivan ihania, ihan niin kuin koko pikku ukkelikin. Välillä sitä havahtuu kunnolla siihen että meillä tosiaan on kaksi pientä ihanaa poikaa, kuitenkin niin samanlaisia keskenään mutta silti täysin erilaisia. Aika uskomatonta!