Viikonloppu täynnä isovanhempia

Tämä viikonloppu omistettiin täysin Oliverin isovanhemmille. Perjantaina käytiin Jonden vanhemmilla, lauantaina käytiin mun vanhemmilla ja tänään taas suuntana Jonden vanhemmat. Mun mielestä on tärkeää että Oliver saa kunnolla nauttia molempien isovanhempien seurasta heti pienestä pitäen ja toisinpäin. Olen itse aina viettänyt paljon aikaa oman mummin ja ukin kanssa, he tulevatkin ensi viikolla Espooseen enkä malta odottaa että tapaavat ensi kertaa oman lapsenlapsenlapsensa, aika huisia!

Perjantaina syötiin sekä kahviteltiin ja Oliver sai huomiota enemmän kuin tarpeeksi. Uusia vaatteitakin oli hommattu pikkumiehellle, mistä tämä äiti on enemmän kuin iloinen. On ihanaa nähdä kuinka pikku vauvamme tuo iloa kaikille sukulaisille ja kuinka tämä pikku vesseli rakastaa lepertelyä. Se on muuten jännä juttu että pienelle vauvalle on pakko puhua hössöttäen/leperrellen, mä oon itse koittanut puhua tavallisella äänensävyllä mutta se tuntuu suoraan sanottuna tyhmältä. Tänään uudestaan meitä kutsuu tuo kotoisaa tunnelmaa uhkuva koti, Oliver pääsee taas rakastavien isovanhempiensa hellään huomaan, ja me päästään syömään herkullista ruokaa.

Eilen käveltiin mun vanhemmille ja takaisin, sää siihen oli mitä mainioin. Kävely syksyisellä ilmalla teki terää ja Bambikin kiitti pitkistä lenkeistä. Oliver nukkui kiltisti koko matkan sinne sekä takas, matkaaminen paikasta toiseen on kyllä niin helppoa pienen vauvan kanssa, en olisi ikinä uskonut. Musta on hauskaa nähdä miten pieni vauva sulattaa isojenkin miesten sydämet. Tapa millä isäni puhuu pikku "johtajalle", niin kuin hän Oliveria kutsuu, on hyvin hauskaa kuunneltavaa, kuinka sitten isompana ajetaan mersulla mersulippis päässä ja veneillään heti kun on mahdollista. Äitinikin hukkuu kokonaan vauvantuoksuun ja välillä tuntuu ettei hän muuta huomaakaan kuin tuon nappisilmäisen pallopään, niinhän sen pitääkin olla!

Nyt mua kutsuu tiskikone sekä imuri, aivan mainiota sunnuntaita joka iikalle!