Arjen pieniä iloja kuvina

Tällä hetkellä me vietetään leppoisaa pariskunta-arkea, VIELÄ. Se kaikki tulee varmaan muuttumaan hyvinkin paljon kunhan saadaan pikkunyytti tänne laittamaan kaikki mullinmallin. Nyt raskausaikana oon huomannut että mä ehkä iloitsen jotenkin enemmän kaikesta. Toki kaikki tuntuu jotenkin raskaammalta kun vähän väliä johonkin paikkaan kolottaa, mutta kaikista pienistä arjen asioista tulee jotenkin hyvälle tuulelle. Ehkä mä henkisesti ajattelen että mun elämä ei enää ikinä tule olemaan huoletonta, älkää käsittäkö väärällä tavalla, mä en malta odottaa vauva-arkea sekä lapsen kanssa puuhaamista, mutta nyt on viimeisiä hetkiä kun voidaan viettää aikaa kunnolla kahdestaan tai ihan vaan nauttia omasta ajasta, ilman huolen häivää pikkuisesta, jotenkin mä automaattisesti nautin jokaisesta pienestä asiasta paljon enemmän. Nautin myös suunnattoman paljon tästä pikkuruisesta pallomahasta ja tiedän että mulla tulee sitä samantien ikävä kun sitä ei enää olekkaan.

RV 27+0 ja 27+1

Tiskaaminen pallomasun kanssa on paljon mukavampaa kuin ilman. Huomasin tänäänkin miten aina laitettuani yhden astian kuivumaan, silittelin tyhmänä mahaani ja jatkoin tiskaamista.

Aloitin piiiitkästä aikaa lukemaan jotain kirjaa. Olin unohtanut miten ihanaa on uppoutua jonkun kirjan syövereihin täydellä antaumuksella. Mä oon hyvin huono lukemaan, mutta kun innostun, saatan lukea jopa kirjan päivässä.

Lakkasin kynnet pitkästä aikaa. Mulla on ollut monta kuukautta haalistuneet samat kynsilakat kynsissä ja nyt vihdoin sain aikaiseksi laittaa ne edes jonkinmoiseen kuntoon. Yhdessä vaiheessa mä olin oikea kynsifanaatikko, senpä ansiosta multa löytyy tuhatta eri kynsilakkaa ja härpäkettä kotoa, vielä en kuitenkaan mikään taiteilija ole.

Koirien ulkoiluttaminen on ainoa liikunta mihin tällä hetkellä pystyn. Välillä kun kävelee pitkiä lenkkejä, alkaa ei-kivuliaat supistelut ja vatsa menee täysin kovaksi. Senpä takia en juuri muuta liikuntaa uskalla harrastaakkaan tällä hetkellä(en tosin muutenkaan ole aktiivinen urheilija), ja ne kävelylenkit kun supistelua tai kipuja ei tunnu on täyttä euforiaa. On ihanaa riehua koirien kanssa auringonpaisteessa ja vain kävellä pieniä metsäreittejä.

Oon katsonut tän sarjan läpi mooonta kertaa, enkä vieläkään ole siihen kyllästynyt. Gilmoren tyttöjen parissa hurahtaa nopeasti monta tuntia, ja täysin stressitön ja laiska Gilmore-ilta on kyllä aina tervetullut.

Vielä kolme kuukautta jäljellä sitä "tavallista" arkea ennen kuin meidän pikku prinssi kietoo meidät oman pikkusormensa ympärille. Tänään vielä luvassa siskon kanssa iltakävelyä ja tietty Gilmoren tyttöjä! Ihanaa viikonloppua kaikille!