maanantai 28. huhtikuuta 2014

Kummit

Vaikka laskettuun aikaan on vielä aikaa, ja sitäkin enemmän ristiäisiin, on meillä vauvalle nimi ja kummit valittuna. Nimeä en täällä paljasta ennen ristiäisiä mutta kummeista ajattelin kuitenkin jo kertoa hieman, tulevathan he kuitenkin olemaan pojan elämässä.

Mun mielestä kummien kuuluu olla henkilöitä ketkä ovat meille molemmille läheisiä ja me päästiinkin helposti yhteisymmärykseen tässä asiassa. Haluttiin myös että kummit ovat sellaisia ihmisiä ketkä eivät tosta noin vaan kaikkoa lapsen ja meidän elämästä. Päädyttiin yhteensä neljään kummiin, molemmat valitsivat kaksi kummia lapselle.

Tulevan pojan sylikummi on mun isosisko Catharina. Rina on mulle hyvin läheinen, pidän häntä siskona sekä yhtenä parhaana kaverina, ja vaikka me riideltiin pienenä niin kuin siskot yleensä tekeekin, niin ollaan ihan mahtavissa väleissä näin "aikuisiällä". Rina on hyvin vastuuntuntoinen ja luotettava ihminen ja sopii mun mielestä maanmainiosti sylikummiksi meidän tulevalle vesselille!

Yksi tulevista kummeista on mun pitkäaikaisin ystävä Jenni. Oon tuntenut hänet jo kymmenen vuoden ajan ja ei löydy yhtäkään tarinaa mitä Jenni ei minusta tietäisi. Vaikka välillä nähdäänkin harvoin kiireiden takia, niin aina kun hänet näen niin tuntuu kuin aikaa ei olisi kulunut ollenkaan. Jennin kanssa olen kokenut mun pahimmat teinivuodet, vaate/poika kriisit sekä yölliset uloshiippailut. Jennistä tulee ns. epävirallinen kummi sillä hän ei kuulu kirkkoon, mutta mun silmissä kuitenkin yhtä virallinen kummi kuin muutkin. Jenni on ihminen kehen voi luottaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin(hehheh) ja uskon että hän sopii kummin tehtävään kuin nakutettu.

Jonden vanhemmasta pikkuveljestä Miikasta tulee kummisetä. Miika on ihanan huumorintajuinen ja sympaattinen ihminen. Mun mielestä sopii kuvaan että kummeiksi tulee molempien puolelta joku sukulainen, ja uskon että meidän poika tulee ihastumaan Miikaan ihan täysin, koska kukapa ei? Miika jaksaa aina olla positiivinen ja näkee aina hyvää kaikessa. Tällainen ilopilleri pitää jokaisen elämässä olla!

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisempänä, on kummisetä Joni. Ollaan molemmat hyviä ystäviä Jonin kanssa, mä oon itse tuntenut hänet noin viisi vuotta ja Jonde ja Joni ovat päälle vuoden aikana tulleet todella hyviksi, vaikkakin kinasteleviksi, ystäviksi. Joni on ihminen kenestä ei pääse eroon vaikka haluisikin(haha!) ja uskon että tulee olemaan hyvin tiiviisti lapsen elämässä. Jonista löytyy kaikki puolet mitä kummista voi toivoakin: luotettavuus, huumorintaju, realistinen ote elämään sekä rauhallisuus.

Siinä siis meidän kummit, mä oon hyvin tyytyväinen ja uskon että tehtiin parhaat mahdolliset valinnat, koska nää tyypit on vaan yksinkertasesti ihan huippuja! En malta odottaa että kummitkin pääsee tutustumaan meidän vilkkaaseen masuasukkiin!

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti