Sokerirasitus

Mulla oli tänään varattuna aika sokerirasitustestiin heti aamusta kello 8:15. Ohjeet oli että en saa syödä mitään edellisenä iltana kello kahdeksasta eteenpäin, ja näin ilta/yösyöppönä, voin sanoa että pahaa teki! Samantien kun kello oli kahdeksan mut valtasi mieletön nälkä, saattoi johtua myös siitä että mua on kielletty syömästä, niin sitten sitä ruokaa alkaakin vasta miettimään.

Selvisin kunnialla kuitenkin tänään labraan asti ja siellä vietinkin kaksi ensimmäistä aamun tuntia. Mulla oli hirveitä kauhukuvia sokerirasitustestistä, että sen sokerilitkun,mikä pitää juoda, oksentaakin samantien ulos kun se on niin ällönmakeaa, mutta mun mielestä se maistu täysin samalta kun vadelmatrippi, ehkä himpun verran makeampaa vaan. Ensimmäinen tunti oli aika tuskallinen sillä mut valtasi paha olo, eikä odotushuoneessa voinut istua mitenkään mukavasti. Selkää alkoi jomottamaan ja poika potki kylkiluihin. Onneksi se meni kuitenkin suht nopeasti, ja toisen verikokeen jälkeen odottaminen olikin jo helpompaa. Odotushuone alkoi siinä vaiheessa tyhjenemään ja sain jalat laitettua pitkiltään sohvalle.
Saan tietää seuraavan kerran neuvolassa tulokset onko mulla raskauasajan diabetes vai ei, toivon mukaan tietenkin ei!

RV 25+5

Kävin maanantaina taas moikkaamassa kummipoikaani, ja jäbällä oli kyllä ihan oma show päällä! Käveli ja taputteli samaan aikaa, kiehnasi syleissä ja hyöri ja pyöri paikasta toiseen minkä kerkesi. On se taapero vaan niin ihanan piristävä!

Kaapo<3

Tänään on luvassa eläinlääkäriä, ja ensi viikolla onkin sitten mun oma neuvolalääkäri. Mä odotan sitä innolla, sillä tuntuu että viime neuvolastakin on jo moooonta kuukautta, vaikka siitä tosiasiassa ei ole kuin kuukausi. Jotenkin mieli on aina ihanan levollinen sen jälkeen että on käynyt jossain "kontrollissa".
Nyt odotan että tämä yletön väsymyyden ja voimattomuuden tunne katoaa, eikä muuta kuin auringosta nauttimaan. Mukavaa keskiviikon jatkoa!