Siskot - ne kultaakin kalliimmat tyypit

Ajattelinpa nyt omistaa yhden postauksen vain ja ainoastaan siskoilleni. Multahan löytyy siis kaksi vuotta vanhempi isosisko ja kolme vuotta nuorempi pikkusisko. Pienestä asti ollaan leikitty yhdessä, tosin välillä minä ja isosiskoni liittouduttiin pienempää vastaan, olihan hän vasta nuori meidän skaalan mukaan. Nykyään ollaan kuitenkin mitä läheisimmissä väleissä kaikki kolme, ei riidellä juuri ollenkaan, saattaa johtua siitä että emme enää asu saman katon alla.

Mulla on jotenkin semmonen mielikuva että nuorena oltiin varsinaisia enkeleitä, ja tarkoitan nyt siis aikaa ennen pahinta teini-ikää. Pahin riita mikä jatkuvasti toistui oli toisten vaatteiden lainaaminen ilman lupaa, ai että mikä myrsky siitä nousikaan jos jäi kiinni itse teosta. Onneksi nykyään osataan jo kysyä ihan luvan kanssa jos mielimme toistemme vaatteita, onhan meillä kaikilla kyllä sen verran eri pukeutumistyyli että toistemme vaatteet eivät niin helposti kelpaakaan enää.

Nykyään siskoni ovat minun turvaverkostoni. Heille voi sanoa mitä tahansa ilman että takaisin tulee tuomitsevia katseita. Jos jotain hauskaa tapahtuu kerron sen heille ensimmäisenä meidän omassa oudossa facebook/whatsapp keskustelussa. Kun kokoonnumme samaan pöytään sukulaistemme kanssa syömään vaivumme samalle tasolle kun pienenä, kikatellaan asioille mistä muut eivät tajua sanaakaan, ja saadaan hennosti paheksuvia katseita muilta ruokapöydän ääressä istuvilta. Voin kuvitella kun me kaikki kolme ollaan kuuskyt vuotiaita, eikä vieläkään osata yhdessä käyttäytyä kuin kunnon aikuiset.

Pikkusiskoni sai eilen ylioppilaslakkinsa, nyt ollaan siis kaikki kolme virallisesti mukamas akateemisesti lahjakkaita, taitaa meistä se vanhin kuitenkin olla oikeastikin lahjakkain, minä ja pikkusiskoni tullaan vanavedessä ja yritetään keksiä omaa juttua, tosin pikkusiskoni taitaa löytää sen ennen mua, mä hämmästelen ylpeänä koko ajan siskoni työhaastattelujen määrää ja mietin aina että milloin aikuistuminen tapahtui muakin nopeammin. Isosiskoni elää tällä hetkellä leppoisaa elämää ja onkin jo pitkään viihtynyt jonkinlaisena esikuvana mulle, tosin uusimmat jutut menevät multa yli hilseen joten ehkä hän vihdoinkin saa keskittyä johonkin täysin itse, olenhan saanut vaikutteita esimerkiksi hänen musiikkimaustaan, olemme molemmat suomiräpin suurkuluttajia, ja viihdymmekin välillä samoilla keikoilla yhdessä, voin sanoa että ne keikat ovat yleensä parhaimpia sillä mikään ei voita siskojen kanssa hihittelyä.

Voin siis sanoa että ilman siskojani en todellakaan usko että elämäni olisi ollut yhtä miellyttävää, kyllä se niin on että ne siskot ovat oikeasti kultaakin kalliimpia!