Ohi kiisi ehkä noin kymmenen junaa. Joka kerta kun junan ääni kuului, Oliver kääntyi innoissaan radan puoleen ja huusi junajunajuna ja seurasi tarkkaan kun juna ajoi ohi! Musta on kivaa käydä välillä muuallakin kuin vain kotiseudulla. Ollaan niin rutinoituneita että yleensä toistetaan samaa kaavaa päivän aikana joten tällaiset "retket" ovat välillä kivaa piristystä arkeen, erityisesti kun näkee että lapsi nauttii täysin sieluin pienistäkin asioista. Mun on varmaan pakko joku päivä viedä Oliver junan kyytiin vaan että saan nähdä pojan ilmeen.
Tästä viikosta on kehkeytymässä todella kiva ja toiminnantäyteinen. Huomenna olisi tarkoitus suunnata Villa Elfvikiin poikien sekä Oliverin kummitädin kanssa, torstaina tiedossa kahvittelua, perjantai on vielä auki mutta eiköhän me jotain keksitä, lauantaina mulla on aika varattuna häämekkojen sovitukseen, super jännää, ja sunnuntaina kirppistelyä sekä kaverin lapsen synttärit. Syksy on kyllä ihanaa aikaa tehdä asioita, mieli on virkeä ja luonto kauneimillaan. Mä nappaan nyt pikku beben syliin ja jatkan salkkareiden katsomista, iiihanaa tiistai-iltaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti